Tietotyön ja luovan työn haasteet
Suurin osa työstä on muuttunut konkreettisesta käsitteelliseksi. Puhutaan esimerkiksi tietotyöstä ja luovasta työstä. Tällaisten töiden erityispiirteenä on se, että työprosessit eivät koskaan pääty selkeästi eikä työn laadulle tai tehokkuudelle ole mitään kattoa. Aina voi tehdä enemmän ja paremmin. Tietotyö ja luova työ ovat luonteeltaan epämääräisiä ja tämän takia ne edellyttävät jokaiselta itsensä johtamisen ja työn suunnittelun taitoja. Toisin sanoen joudumme itsenäisesti priorisoimaan ja jaksottamaan työmme itse parhaalla mahdollisella tavalla. Joudumme myös päättämään, koska työ on ”valmis”. Tällaiset työn edellytykset aiheuttavat helposti riittämättömyyden ja ahdistuksen tunteita.
Tietotyö ja luova työ vaativat myös jatkuvaa oppimista. Joudumme päivittämään tietojamme jatkuvasti ja ottamaan selvää uusista aloista ja asioista. Oppimiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa, joten sitä on tyypillisesti erittäin vaikeata tehdä työpaikalla. Jatkuvan oppimisen tarpeen takia työntekijöiden tulisi voida irrottautua arkirutiinien ja niin sanotun sälätyön kierteestä. Koska tämä on vaikeaa, työntekijä voi väsyttää itsensä näännyksiin ilman, että saa edes varsinaisesti mitään aikaan. Samalla kokemus omasta osaamattomuudesta kasvaa.
Tietotyö ja luova työ edellyttävät yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Jotta työ edistyisi hyvin, työtiimien jäsenten tulisi jakaa keskenään tietoa, auttaa toisiaan, priorisoida omia töitä muiden tarpeiden mukaan ja huomioida muiden ihmisten yksilölliset piirteet ja tilanteet. Kutsun tällaista huomioivaksi työyhteisöksi. Huomioiva työyhteisö edellyttää työtekijöiltään hyviä sosiaalisia taitoja ja tunteidenhallintaa. Huonosti toimivat työyhteisöt syövät kaiken ilman ja muuttavat yhteistyön teeskentelyksi.
Huomioiva työntekijä
Mindfulness lisää tutkitusti stressinsietokykyä ja kykyä elää jatkuvassa muutoksessa (ks. esim. Davidson et al. 2003). Säännöllinen harjoittaminen kehittää itsetuntemusta ja kykyä ottaa kehon vihjeet osaksi toimintaan. Mindfulness kehittää intuitiotamme. Harjoittaminen lisää hallinnantunnetta työssä ja muussa elämässä. Koska mindfulness on tapa olla avoimena ja uteliaana tässä hetkessä, se parantaa oppimiskykyä ja lisää erilaisten hiljaisten signaalien huomaamista.
Mindfulness parantaa sosiaalisia taitoja, tunteenhallintaa ja empatiakykyä. Jo kahdeksan viikon mindfulness-kurssin on todettu muuttavan merkittävästi ihmisen aivotoimintaa yksilökeskeisestä ja kategorisesta ajattelusta kokonaisvaltaisempaan ja muita huomioivampaan suuntaan.
Mindfulness on tutkittu ja tehokkaaksi havaittu tapa syventää itsensä ja muiden huomiointikykyä. Tietotyö ja luova työ edellyttävät tällaisia itseensä luottavia, hyvinvoivia, huomioivia työntekijöitä, joten mindfulnessin harjoittaminen luo vakaan pohjan nykytyölle, jossa muutokset ja epävarmuus ovat ainoita pysyviä asioita.
Lähteet
Davidson, Richard, Jon Kabat-Zinn, Jessica Schumacher, Melissa Rosenkranz, Daniel Muller, Saki Santorelli, Ferris Urbanowski, Anne harrington, Katherine Bonus & John Sheridan. 2003. Alterations in brain and immune function produced by mindfulness meditation. Psychosomatic Medicine 65, 564–570.