Olen Juhana Kokkonen ja päätyökseni toimin Metropolia-ammattikorkeakoulun digitaalisen viestinnän lehtorina. Teen myös jatko-opintoja Helsingin yliopiston CRADLE-tutkimusyksikössä. Väitöskirjatutkimukseni käsittelee yksilön roolia tietotyön tapojen muuttamisessa ja niitä konkreettisia ja henkisiä haasteita, joita tällainen muutostyö synnyttää.

Olen harrastanut vuosia zazenia eli zen-meditaatiota. Päivittäiseksi harjoituksekseni on valikoitunut niin sanottu shikantaza (“vain istuminen”). Harrastan lisäksi päivittäin taijita, joka on perinteinen kiinalainen liikemeditaation laji.

Taijin kautta zazeniin ja mindfulnessiin

Kiinnostuin meditoinnista taiji-harrastukseni kautta. Meditoinnin tarkkaavainen pysähtyminen ja tässä hetkessä oleminen ilman tavoitteellisuutta tuntui hyvältä ja oikealta. Päätin kokeilla monien suosittelemaa aamulla meditoimista. Vaikka olen aamu-uninen, aloin herätä kuudelta aamulla meditoimaan ja harjoittamaan taijita. Alkuvaikeuksien jälkeen aamurutiinistani on tullut minulle tärkeä voiman lähde, jonka avulla päivä lähtee rennosti käyntiin.

Vuosien varrella olen käynyt usealla meditaatiokurssilla ja erilaisilla meditaatioretriiteillä, lukenut ison kasan kirjoja ja tutkimuksia ja – istunut.

Työni ammattikorkeakoulussa on usein kiireistä ja epämääräistä. Teen digitaaliseen viestintään liittyvää tutkimusta, johdan useita työnkehittelyprosesseja, opetan ja koulutan. Joudun omaksumaan jatkuvasti uutta tietoa ja uusia toimintatapoja ja -välineitä. Ennen zazenin löytämistä työni, jonka samanaikaiset projektit kilpailevat huomiostani, tuntui liian usein kuluttavalta, stressaavalta, jopa ahdistavalta. Joinain päivinä en saanut mitään tehdyksi ja jotkin päivät menivät ulkokohtaisten pikkuasioiden ja silpputyön hoitamiseen. Riippumatta siitä, mitä olin saanut työpäivän aikana aikaan, olin iltaisin täysin lopussa mutta toisaalta ylivirittyneessä tilassa. En osannut rauhoittua.

Jo suhteellisen nopeasti aloitettuani meditoinnin kykenin paremmin erottamaan tärkeät työt vähemmän tärkeistä. Ennen kaikkea ymmärsin, että elämä on muutakin kuin työtä. Halusin olla aidosti läsnä perheeni kanssa ja nauttia arjesta, jota olin aiemmin elänyt kuin unessa. Jokapäiväinen harjoittaminen tuntui tuovan voimia ja saavan minut laittamaan asiat oikeaan järjestykseen. Samalla sain myös oleelliset työt tehtyä nopeammin, ehkä jopa laadukkaammin. Olen kyennyt paremmin kieltäytymään vähemmän tärkeistä asioista. Tyytyväisyyteni elämään on lisääntynyt ja muistan useammin palata tähän hetkeen.

Koska olen itse saanut meditoimisen kautta vakaan pohjan työlle ja elämälle, haluan auttaa muitakin meditoinnista kiinnostuneita sen aloittamisessa. En koe, että harjoittamiseni olisi sidottu mihinkään uskomusjärjestelmään, joten valitsin lähtökohdakseni mindfulnessin ja mindfulness-based stress reduction -kurssimuodon. Syvennän täällä hetkellä MBSR-osaamistani kurssien ja kirjallisuuden avulla. Pidän siitä, että MBSR:ssä esitellään meditaatiotyyppejä laaja-alaisesti. Koska me kaikki olemme erilaisia, on hyvä, että kiinnostuneet voivat kokeilla useita erilaisia meditaation muotoja ja valita niistä itselleen sopivimmat.