Oma käytöksemme vaikuttaa luonnollisesti siihen, millaista ilmapiiriä luomme ympärillemme ja tämä liittyy kiinnostavasti vapaan tahdon ongelmaan ja sisäisten impulssien huomiointiin. 1983 Benjamin Libetin johtamassa kokeessa huomattiin, että ihmisillä, joita pyydettiin liikuttamaan sormeaan vapaasti niin halutessaan, aivot reagoivat noin puoli sekuntia ennen varsinaista liikettä. Hämmästyttävää kokeessa oli se, että o,5 sekuntia ennen liikettä [...]
Lue lisää →Olen aiemmin toisaalla esitellyt David Rockin SCARF-mallia, joka on eräänlainen yhteenveto sosiaaliseen kanssakäymiseen ja toisten kohteluun liittyvistä kokemusreaktioista. Tämä malli on erittäin käyttökelpoinen, kun pohdimme, kuinka kohtelemme toisiamme. Toisaalta se selittää reaktioitamme, kun koemme, että meitä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. SCARF-mallin perusidea on se, että positiiviset muutokset statuksessamme, varmuuden tunteessa, kokemassamme toiminnan autonomiassa, yhteenkuuluvuudessa [...]
Lue lisää →Ryhmän ulkopuolelle jäämisen tuntemuksia on tutkittu sosiokognitiivisessa neurotieteessä muun muassa seuraavanlaisessa kokeessa (Lieberman & Eisenberger 2008). Koehenkilölle uskotellaan, että hänen maatessaan aivokuvauslaitteessa hän heittelee virtuaalista palloa kahden muun koehenkilön kanssa. Todellisuudessa nämä muut koehenkilöt ovat osa tietokoneohjelmaa. Kun virtuaalipalloa on hetki heitelty tasapuolisesti kaikkien kanssa, tietokonehahmot alkavatkin heitellä palloa ainoastaan toisilleen. Koehenkilöt kokivat olonsa hylätyiksi [...]
Lue lisää →Sosiokognitiivinen neurotiede on tutkimushaara, joka tutkii aivojemme sosiaalisia ominaisuuksia. Matthew Liebermanin ja Naomi Eisenbergerin artikkelissa The pains and pleasures of social life esitellään sosiaalisen kivun ja mielihyvän mekanismeja tästä näkökulmasta. Keskeinen loppupäätelmä on, että sosiaalisen kivun tuntemukset ovat hyvin samanlaisia kuin fyysisen kivun – sosiaalinen ja fyysinen kipu ovat aivokuvauksissa hämmästyttävän samankaltaisia. Sama päteen myös [...]
Lue lisää →
